Ilmasto On Hot

Ilmastonmuutosta vastaan!

2009-04-18T21:40:00.000+03:00

15.-17.4.2009 Punkalaitumen yhteiskoulu viettää muutaman teemapäivän ilmaston pelastamisen hyväksi. Näiden päivien aikana on koululla erilaisia ympäristöön liittyviä tehtäviä ja keskusteluja, esimerkiksi tämän blogin tekeminen. Tekstejä kirjoittavat oppilaat. :)

Tekijät: Johanna Nieminen ja Marika Rämö

Muutoksen mallia...

2009-04-18T17:24:00.000+03:00

Mukana myös ruokalamme!

2009-04-18T17:01:00.001+03:00

Ei ilmastotapahtumaa ilman ruokaa. Eikä varsinkaan ilmastokysymyksen huomioimista ruokalistassa. Siitä piti huolen ruokalaemäntä Aila Hietala, jota Marianna Mäkinen tässä haastattelee:

Luennoimassa Jouni Sappinen

2009-04-18T16:43:00.001+03:00

Yhteiskoulun ilmastopäivien keskiviikon luennoitsija oli Jouni Sappinen, joka kertoi ja kyseli ilmaston muuttumisen syistä, seurauksista ja vastustamisesta. Oheisessa videossa nähdää ote luennosta. Siinä käsitellään muun muassa ruoan ja liikenteen eli kulkuneuvojen merkitystä ilmaston muuttumisen kannalta.

Elinkaaritarkastelu ja kestävä kehitys vaikuttavat ilmastonmuutokseen

2009-04-18T15:26:00.000+03:00

Kemian opiskeluun liittyy perehtyminen tuotteiden elinkaareen ja kestävään kehitykseen. Näihin liittyy muita käsitteitä, kuten ekotehokkuus, ekologinen selkäreppu, jätteiden lajittelu ja kierrätys.

Jatkossa Esitellään 8c-luokan elinkaaritöitä.

Kemianteollisuus ja kestävä kehitys

2009-04-18T15:04:00.004+03:00

Suomalaisen kemianteollisuuden ydinalueet liittyvät metsäteollisuuteen, maatalouteen, rakentamiseen, elektroniikkateollisuuteen, elintarvikehuoltoon sekä ympäristötuotteisiin. Uusimpana ydinalueena on myös biotekniikka, jota pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa.

Johtavia kemianteollisuuden maita maailmassa ovat Iso-Britannia, Italia, Japani, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Suomessakin on lukuisia yrityksiä, joiden tuotteiden markkinaosuus on merkittävä joko maailmanlaajuisesti tai Euroopan tasolla.

Vuodesta 1992 kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioita on seurannut ja pyrkinyt parantamaan Vastuu huomisesta-ohjelma. Nykyisellään ohjelma kattaa yli 80% kemianteollisuuden tuotannosta, ja lähes 65% kemianteollisuuden henkilöstöstä työskentelee ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä.

Ohjelman tavoitteena on yhteisön ja ympäristön huomioiva kestävän kehityksen toiminta. Ohjelman toiminnalle on ominaista yhteistyö ja avoimuus, ja seurannan kohteena ovat investoinnit ja koulutus, päästöt veteen ja ilmaan, jätteet, energian ja veden kulutusta sekä turvallisuus ja vastuu tuotteista.
Teksti: Oona Markula

Teollisuus ja ympäristö

2009-04-18T14:51:00.005+03:00

Ympäristöasiat otetaan nykyään paremmin huomioon. Yritysten tarvitsee ottaa huomioon ympäristöasiat, jotta kilpailukyky pysyy hyvänä. EU ja valtio valvovat Suomessa teollisuuden ympäristövaikutusta. Tehtaille on asetettu tiukat rajoitukset päästöjen kanssa.

Suomen kemianteollisuus on sitoutunut kansainväliseen Resbonsible Care - Vastuu Huomisesta -ohjelmaan. Sen tarkoituksena on tukea yritysten vastuullista toimintaa terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Ohjelmaan sitoutuneet yritykset eivät tyydy pelkästään noudattamaan lainsäädäntöä vaan toimivat lisäksi itse asettamiensa, lainsäädäntöä vaativampien periaatteiden mukaisesti. Elinkaariarvioinnit toimivat mittareina, kun pyritään selvittämään, missä määrin tuotteet kuormittavat ympäristöä. Yhä useampi yritys julkaiseekin vuosittain ympäristönsuojelua koskevia raportteja ja turvallisuustiedotteita, koska yrityksiltä odotetaan avoimuutta ympäristönsuojelussa.

Responsible Care on kemianteollisuuden omaehtoinen ympäristö-, turvallisuus- ja terveysohjelma. Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukainen toiminta. Ohjelma on saavuttanut tunnustetun aseman kansainvälisillä foorumeilla. Se on mainittu esimerkkinä tuloksellisesta omaehtoisesta työstä useissa yhteyksissä. Vuonna 2002 YK:n ympäristöohjelma mainitsi Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa Responsible Care -ohjelman esimerkkinä kestävää kehitystä tukevasta toiminnasta.

Teksti: Toni Nykänen

Kestävä kehitys

2009-04-18T14:39:00.002+03:00

Kestävä kehitys on on jatkuvaa ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on vähän luontoa kuluttavien prosessien käyttäminen. Pyrkimyksenä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kestävää kehitystä edistäviä toimintoja on päästöjen vähentäminen ja niiden torjunta, säästävä teknologia ja luonnonvarojen kulutuksen hallinta.

Kestävän kehityksen ympärille on luotu monia erilaisia projekteja sekä kunta että kansainvälisellä tasolla.

Voit itse edistää kestävää kehitystä ostamalla reilun maailmankaupan tuotteita, käyttämällä joukko- ja kevytliikennettä, lajittelemalla jätteet, suosimalla uusiutuvaa energiaa, ostamalla luomutuotteita, käyttämällä korjaus-, huolto- ja vuokrapalveluja, kierrättämällä, ostamalla myrkyttömiä ja kestäviä tuotteita, sekä suosimalla paikallisia tuotteita.

Teksti: Venla Kyttä

Tuotteen elinkaariarviointi

2009-04-18T14:38:00.004+03:00

Tuotteen elinkaariarvioinnin avulla voidaan selvittää sen ympäristövaikutuksia. Nykyään yhä useampi on kiinnostunut kiinnostunut tuotteen ympäristövaikutuksista. Asia on ajankohtainen, sillä ilmastokuormitus on raskasta.

Tuotteen elinkaariarvioinnilla tarkoitetaan tuotteen matkaa `kehdosta hautaan`. Tuotteen elinkaarta on saatu pidennettyä uusien pakkauksien avulla. Elinkaarelle voidaan myös laskea kokonaiskustannukset, elinkaarikustannus, ja tutkia eri vaiheiden osuutta niistä. Tuotteen paras käyttöikä on tuotteen keskivaiheilla ja hiukan sen jälkeen.

Tuotteen elinkaari alkaa jo esisuunnitteluvaiheessa, sille asetettavia vaatimuksia kartoitettaessa ja sen ominaisuuksia määriteltäessä. Ominaisuuksien määrittelyn jälkeen suunnitteluvaiheessa tuote muokkaantuu yleensä useiden iteratiivisten suunnittelusyklien ja mahdollisten protyyppivaiheiden aikana. Suunnitteluvaiheen jälkeen tuote siirtyy tuotantoon ja valmistuu käyttäjille käytettäväksi.

Elinkaarta kuvataan kellokäyrällä.
Teksti: Markus Ollari

Elinkaaren tutkiminen

2009-04-18T14:32:00.002+03:00

Ensimmäiset elinkaaritutkimukset tehtiin Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla. Suomessa elinkaaren arvioinnit alkoivat yleistyä 1990-luvulla.

Kaari voidaan esittää kaaviona, joka sisältää erilaisia osaprosesseja. Tutkimuksessa tutkitaan järjestelmällisesti tuotteen koko elinkaaren aikana tarvittavat aineet ja energiankulutus.

Elinkaaren vaiheisiin kuuluvat raaka-aineiden hankinta ja jalostus, tuotteen valmistus ja jalostus sekä sen varastointi, kuljetukset, käyttö, kierrätys ja hävitys.

Elintarvikearviointien avulla voidaan myös verrata erilaisten pakkausmateriaalien paremmuutta. Elintarvikkeiden myynnille asetetut säädökset kuitenkin usein kieltävät irtomyynnin, vaikka se elinkaariarvioinnin mukaan saattaisi olla ympäristölle edullisin vaihtoehto.
Teksti: Ville-Matti Kylä-Sorri

EKOLOGINEN SELKÄREPPU

2009-04-18T14:23:00.003+03:00

Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja jätehuolto ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Ekologinen selkäreppu on siis näkymätön taakka, jonka mikä tahansa tuote kantaa mukanaan.

Esimerkiksi linja-auton koko elinkaaren aikaisessa ekologisessa selkärepussa Suomessa on 4 miljoonaa kiloa uusiutumattomia luonnonvaroja, 42 miljoonaa litraa vettä ja 780 000 kiloa ilmaa. Tässä repussa on mukana linja-auton valmistus, ajon aikana kulunut polttoaine, ajamiseen tarvittavaa infrastruktuuria sekä linja-auton poistaminen käytöstä sen elinkaaren lopussa. Itse linja-auton paino ei kuitenkaan ole repussa mukana.

Yhden platinagramman tuottaminen kuluttaa 350 kg uusiutumattomia luonnonvaroja. Auton katalysaattorissa on noin 3 grammaa platinaa. Katalysaattoreiden ansiosta ilman laatu on Suomessa parantunut, mutta platinan käyttö näkyy valtavina kaivosjätevuorina esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

Erinomainen tapa säästää luonnonvaroja on lisätä niiden käytön tehokkuutta.

Yleensä reput painavat huomattavasti enemmän kuin itse tuote. On arvioitu, että suomalainen tai muun teollisuuden maan asukas kerää viikossa noin 1500 kilogrammaa painoisen ekologisen selkärepun, joka vastaa noin 300:aa kauppakassillista luonnovaroja.
Teksti: Veli-Matti Saarinen

Paperin ja puutuotteiden elinkaari

2009-04-18T14:20:00.000+03:00

Paperilla ja muilla puutuotteilla on elinkaarensa. Puunkorjuu muuttaa metsämaisemaa, ja paperinvalmistuksen tai puunjalostuksen yhteydessä syntyy ympäristöä kuormittavia päästöjä.

Hylätyt tuotteet roskaavat ympäristöä tai joutuvat kaatopaikalle, ja kierrätyskin tuottaa päästöjä. Energiaa tarvitaan elinkaaren eri vaiheissa.

Suomessa etsitään jatkuvasti keinoja paperinvalmistuksen haittavaikutusten vähentämiseksi.

Paperin elinkaari:

1. Metsä
2. Puun kuljetus metsästä tehtaalle
3. Jalostus paperitehtaalla
4. Kuljetus
5. Jatkojalostus vaikkapa lehdeksi tai kirjaksi
6. Kuljetus
7. Myynti asiakkaalle
8. Lukeminen
9. Jätteen käsittely ja kierrätys

Teksti: Joonas Tamminen

Vähennä jätettä - jätelain tavoitteet

2009-04-18T14:08:00.004+03:00

Ensimmäinen askel jätteiden vähentämiseen on omien kulutustottumuksten tarkasteleminen.

Vuonna 1994 voimaan tulleen jätelain ensisijainen tavoite on jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Suomen jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta liian suuria kustannuksia.

Jätelain yleisenä tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa ympäristölle. Jätelaki koskee tuotannossa ja kulutuksessa syntyviä jätteitä mukaanlukien ongelmajätteet. Laki käsittelee myös em. jätteiden ennaltaehkäiseviä toimia.

Jätelaki ei koske räjähtäviä tai radioaktiivisia jätteitä eikä jätteiden upottamista mereen. Jätelaki sisältää säännökset jätteiden synnyn ehkäisemisestä, jätteiden hyödyntämisen edistämisestä, jätehuollon muusta järjestämisestä, roskaantumisen ja maaperän saastumisen ehkäisemisestä sekä roskaantuneen ja saastuneen alueen puhdistamisesta.

Jätelain tavoite noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita, sisältäen mm. Euroopan unionin jäte- ja ongelmajätedirektiivin sekä asetuksen jätteiden siirtämisestä.

Teksti: Teemu Luhanko

Lasiastia vai muovimuki?

2009-04-18T14:03:00.005+03:00

Lasipakkausten ympäristöystävällisyyttä on verrattu vastaaviin muovisiin. Jogurttia voitaisiin myydä sekä lasi- että muoviastiassa.

Lasiastiaa voi käyttää useita kertoja, mutta se vaatii valmistusvaiheessa paljon energiaa. Energiaa tarvitaan myös, lasiastian pesuun ja kierrätykseen. Muoviastia on kevyt, se säästää materiaalia, mutta se on kertakäyttöinen.

Valmistukseen, kuljetukseen ja puhdistukseen tarvittava kokonaisenergia, samoin kuin veden kuormitus ovat molemmilla tuotteilla lähes samat. Muoviastia aiheuttaa vähemmän ilmansaasteita. Muoviastia kilpailee kuitenkin lasiastian kanssa tasavertaisesti myös ympäristöasioissa.

Teksti: Arttu Lintunen

Ongelmajätteet

2009-04-18T13:54:00.004+03:00

Jätelain mukaan ongelmajätteitä ovat sellaiset, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa/haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Kotitalouksissa syntyy paljon ongelmajätettä, mm.desinfiointiaineet, emäksiset pesu- ja puhdistusaineet, elohopea kuumemittarit, lääkkeet, loisteputket, maalit, lakat, paristot, ladattavat akut, liimat yms.

Jätelaissa on sanottu että kunnilla on velvollisuus järjestää keräys ja toimittaa kotitalouksissa syntyvien ongelmajätteiden hävittäminen oikein, etteivät ne aiheuta vaaraa kenellekkään.

1300 asteessa hävitetään kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia orgaanisia jätteitä, jolloin jätteestä tulee vaaratonta palamistuotetta. Ekokemin erikoiskaatopaikalle varastoidaan polttolaitoksilta tuleva tuhka ja pöly.

Ongelmajätteitä ei koskaan saa

· kaataa viemäriin

· polttaa

· jättää luontoon

· laittaa muun jätteen sekaan kaataa viemäriin

· haudata maahan

· sekoittaa keskenään

Teksti: Heidi-Maria Ulvinen

Kun jätettä syntyy – kierrätä

2009-04-18T13:46:00.005+03:00

Luonnossa aine kiertää. Kierrätys säästää energiaa, luonnonvaroja ja ympäristöä. Kuntien jätehuoltomääräys käskee kiinteistöjä ja taloyhtiöitä lajittelemaan jätteensä.

Jätteet lajitellaan seka-, bio-, lasi-, paperi- ja metallijätteisiin. Yleensä liikekeskuksissa on kartonkisille kotelopakkauksille ja paristoille omat keräyspisteet. Ongelmajätteelle on omat keräyspisteensä.

Kaikkien kannattaisi kierrättää vanhoja tavaroitaan ja aineitaan tehokkaasti. Kierrätys on ympäristöä säästävä ratkaisu. Hyvää kierrätystä on esimerkiksi kirpputorit, joilla voi myydä pois vanhaa tavaraa. Pelastusarmeija, UFF ja Punainen Risti keräävät vanhoja vaatteita ja vievät niitä kehitysmaihin niille jotka niitä tarvitsevat.

Teksti: Pia Kaunisto

Torilla osoitettiin mieltä ilmastonmuutosta vastaan

2009-04-17T12:51:00.003+03:00

Punkalaitumen yhteiskoulu järjesti osana ilmastopäivien tempauksia mielenosoituksen ilmastonmuutosta vastaan. Mielenosoituskulkue lähti koululta varustettuna itse tehdyin kyltein ja banderollein.

Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa, joka huipentui kokoontumiseen torilla. Mielenosoituskyltit kehottivat muuttamaan elämäntapoja kestävän kehityksen suuntaan.

Mukana kulkenut videoryhmä haastatteli osallistujia ja paikalla ollutta toriyleisöä. Tapahtumasta nähdään siten myös filmattua materiaalia.

Ilmastoaiheiset sarjakuvat

2009-04-16T19:52:00.006+03:00

Neljä ilmastoaiheista sarjakuvaa näki päivänvalon, kirkkaan sellaisen, yhteiskoulun toimintapäivänä. Sarjakuvat näkyvät koululla paperilla ja täällä blogissa kuvina. Kuvat voi katsoa suurempina klikkaamalla niita.
Parasta sarjakuvaa voi myös äänestää, samalla tavalla kuin runojakin. Ja myös eniten ääniä saanut sarjakuva palkitaan.

Ensimmäinen sarjakuva:

Toinen sarjakuva:

Kolmas sarjakuva:

Neljäs sarjakuva:

Jäätiköiden sulaminen

2009-04-16T12:22:00.000+03:00

Jäätiköt sulavat hämmästyttävän nopeaa vauhtia. Video näyttää 30 sekunnissa, mitä 80 vuotta on tehnyt yhdelle valtavalle jäätikölle. Tässä Greenpeacen kannanotto tulevaisuuden puolesta:

Ilmastorunoja!

2009-04-15T14:07:00.003+03:00

1.
Katson ikkunasta ulos
ja mietin
mikä on ilmastonmuutoksen tulos
sulavatko suuret jäävuoret
vai lahoavatko puun kuoret
nouseeko meren pinta
onko se elämän hinta
ilmakehä supistuu
ja elämä täällä kutistuu

2.
Älä liikuta autoa omaa,
sillä saastutat luontoa somaa.
Julkisia kulkuneuvoja käytä,
uudelle sukupolvelle mallia näytä.
Kierrätä paperi, tölkki ja pullo,
ne oikeisiin jäteastioihin sullo.
Vaatteita kirpparilta haali,
näin luontoa oikein vaali.
Näillä eväillä ilmastonmuutos torju,
niin ei tulevaisuutemme horju.

3.
Ilmasto, kun lämpenee,
jäätiköt nyt hupenee.
Vedenpinta kohoaa,
ja saaret nuo uppoaa.
Ihmiset nyt tajutkaa,
apua nyt tarvitaan.
Muuten avikotkin laajenee,
ja viljasadot vähenee.
Ihmisetkin näkee nälkää,
eläimetkään ei enää pärjää.
Ihmiset vain saastuttaa,
ja Maapallomme tuhoaa.
Ihmiset nyt tajutkaa,
kannata ei saastuttaa.

4.
Voi tätä elämää,
kun ilmasto meidät yllättää.
vesi nousee,
ilma kuumenee.
eläimet kuolee ja ihmiset haavojaan nuolee.
kuin kasvihuoneessa olisimme.
kunpa sieltä pääsisimme.
mikä nyt avuksi?
pitäisikö muuttua ravuksi?
tässä meidän aatteet,
pois kaikki saasteet.
rakastamme äiti maata,
emme sitä tuhoon saata.
pyörällä me ajelemme,
häpeämme jos saastutamme.
kierrätys on tärkeää,
siitä ei luontoon jälkeä jää.
joukoliikennettä käytämme,
sillä velvollisuudemme täytämme.

ÄÄNESTÄ SUOSIKKIASI!

Kuvia työpajoista

2009-04-15T13:35:00.004+03:00

Vaikuta päättäjiin - polttava kysymys!

2009-04-15T13:08:00.000+03:00

Tutustu ilmastokampanjaan ja sivustoon nimeltä Polttava kysymys. Sieltä löydät keinoja vaikuttaa itse ilmastonmuutoksen etenemiseen. Päättäjiin voi vaikuttaa!

Ilmaston lämpeneminen

2009-04-15T12:34:00.001+03:00

Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua.
Tämä on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana ja uhkaa tapahtua edelleen.
Maanpinnan läheisen ilman lämpötila nousi 1900-luvulla merkittävästi.
Ilmaston lämpeneminen on kiistaton tosiasia, ja tämä johtuu melkein kokonaan ihmisten
tekemisistä ja aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.
Kasvihuonekaasuja muunmuassa syntyy maan raivauksesta, maataloudesta ja fossiilisten
polttoaineiden polttamisesta. Niiden pitoisuuksien kasvaminen johtaa maanpinnan ja alailmakehän
lämpenemiseen voimistamalla kasvihuoneilmiötä.
Arvioidaan, että ilmasto lämpenee merkittävästi aikavälillä 1990-2100. Näihin näkemyksiin yhtyvät
ainakin 30 tiedeakatemiaa ja -yhteisöä.
Maanlaajuisella lämpenemisellä on monia vaikutuksia, kuten merenpinnan nousu ja sademäärien
muutokset.
Syyt
Maan ilmasto muuttuu yhtäältä luonnollisten, sisäisten prosessien myötä, toisaalta reaktiona
muutoksiin ulkoisissa pakotetekijöissä kuten auringon aktiivisuudessa auringon aktiivisuudessa,
vulkaanisissa päästöissä, maan kiertoradassa ja kasvihuonekaasuissa.Viimeaikaisen lämpenemisen
yksityiskohtaiset syyt ovat yhä tutkimuksen kohteena, mutta tieteellinen konsensus pitää ihmisen
toimintaa pääsyynä kasvihuonekaasujen kohonneisiin pitoisuuksiin ilmakehässä. Ihmisen vaikutus
on havaittavissa selvimmin viimeisten 50 vuoden ajalta. Tänä aikana ilmastoon liittyvä mittaus- ja
laskentatekniikka on kehittynyt mahdollistaen yhä tarkempia tuloksia.
Tieteellisen konsensuksen kanssa yhteensopimattomia hypoteeseja havaitun maailmanlaajuisen
lämpenemisen selittämiseksi on esitetty.

Tekijät: Oona Markula ja Roosa Mielonen

Ihminen ja muurahainen

2009-04-15T12:33:00.002+03:00

Pelastaako ihmisten ja muurahaisten yhteityö maailman?

Muurahaiset kuluttavat suuren osan ajastaan hiilen poistamiseen ilmakehästä. Pyrkivät poistamaan ympäristöstä autojen pakokaasujen mukana maahan satavaa ylimääräistä typpeä, ettei se rehevöittäisi sisävesiä, itämerta tai pilaisi pohjavesiä. Ne hajoittavat ruokansa hiilidioksidiksi eikä metaaniksi.

Kekomuurahaisyhteiskunnat eivät selviä hengissä avohakkuista. Ne altistuvat suoralle auringonpaisteelle ja kuivuvat liikaa. Sitä paitsi jos kaikki puut kaadetaan, pesät menettävät kaksikolmasosan ravinnosta, sillä puut ovat muurahaisilla tärkeiden kirvalaumojen laitumia.

Meidän ei ole mahdollista lopettaa metsien hakkaamista muurahaisten suojelemiseksi, mutta kun tehdään hakkuita, metsiin pitäisi jättää muutama puu ja varsinkin muurahaiskeon viereen. Metsän omistajien kannattaisi suojella muurahaisyhteiskuntia koska ne hävittävät erilaisia tuhohyöteisiä hyvin tehokkaasti. Muurahaispesiä on mahdollista käyttää kaikenlaisten eloperäisten materiaalien kaatopaikkana, mm.lehtien, neulasten, oksien ja omenien.

Tekijät: Pia Kaunisto ja Heidi-Maria Ulvinen

Uudelleenkäyttö

2009-04-15T12:32:00.003+03:00

Uudelleenkäyttö tarkoittaa hylätyn tuotteen tai materiaalin ottamista uudelleen käyttöön entisessä käyttötarkoituksessaan. Esimerkiksi virvoitus juomapullo voidaan täyttää uudelleen, muodista poistunut vaate voidaan pukea päälle sellaisenaan tai rikki mennyt laite voidaan käynnistää kunnostuksen jälkeen.
Uusiokäyttö on lähes sama asia; tuotteiden uusiokäyttöä on jonkin tuotten käyttö uudessa käyttötarkoituksessa. Esim. muovitynnyreitä voidaan käyttää laitureiden ponttoinena. Materiaalien uusiokäyttöä on jätteiden kierrätys takaisin raaka-aineiksi. Esimerkiksi lasimurskaa käytetään lasin ja eristeiden valmistuksessa ja jätepaperia paperin raaka-aineena.
Esimerkiksi paperin keräys on yksi harvoista keräysjärjestelmistä.

Tekijät: Anniina Nurmilaakso ja Emilia Välimaa

Nälänhätä

2009-04-15T12:28:00.001+03:00

Nälänhätä tarkoittaa tilannetta, jossa jonkun alueen asukkaiden käytettävissä olevat ruokavarat loppuvat suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa aiheuttaen akuutin kriisin. Maailmassa oli vuonna 2004 852 miljoonaa nälänhädästä kärsivää.

Sanaa "nälänhätä" käytetään akuuteista, usein kriiseihin liittyvistä tilanteista, joissa ruoka lähes kokonaan loppuu erotuksena nälästä tai aliravitsemuksesta, jotka taas viittaavat pysyvään tai hyvin pitkäkestoiseen ravitsemuksen puutteeseen.

Kaupan rajoitukset ovat usein aiheuttaneet nälkää.

Nälänhädät ovat lisääntymässä.

Maailman nykyinen ruokakriisi on erilainen kuin aiemmin.

Tekijät: Veli-Matti Saarinen ja Joonas Tamminen

Reilun kaupan säännöt

2009-04-15T12:24:00.003+03:00

• Merkki varmistaa reilun ja suoran kaupan kolmannen
maailman tuottajien kanssa.
• Tuottajat saavat työstään maailmanmarkkinahintojen
vaihtelusta riippumattoman korvauksen, joka on aina
maailmanmarkkinahintoja korkeampi.
• Tuottajat sitoutuvat kansainvälisen työjärjestön ILO:n
perussopimuksia ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta sekä
lasten oikeuksien julistusta.
• Tuottajille taataan pitkät sopimukset ja mahdollisuus
ennakkorahoitukseen.
• Tuotteet ostetaan suoraan tuottajaorganisaatiolta ilman
välikäsiä.
• Järjestelmä antaa köyhien maiden pienviljelijöille ja
perhetilallisille mahdollisuuden osallistua kaupankäyntiin
ja ansaita itse elantonsa.
• Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä.
• Tuottajat sitoutuvat noudattamaan ympäristömääräyksiä
• Tuotteita ei ole tehty lapsityövoimalla: alle
14-vuotiaita työntekijöitä ei saa käyttää työssä.
• Tuottaja saa lisämaksun luomutuotannosta.
Tuotteesta löytyvä elefanttimerkki kertoo, että se on
tuotettu Reilun kaupan eettisten sääntöjen mukaan.

Tekijät: Alina Nieminen ja Annika Anttila

Kasvihuoneilmiö

2009-04-15T12:22:00.002+03:00

Ilmakehän kasvihuonekaasut kuten vesihöyry ja hiilidioksidi päästävät auringon valon maahan, mutta estävät pitempi aaltoista lämpösäteilyä poistumasta. Kaasut pitävät planeetan lämpimänä samalla tavoin kuin kasvihuoneen lasit pitävät sisällä olevat kaasut lämpiminä. Kasvihuoneilmiö ei ole kovin vähäninen kummisetä. Fysiikan säteily lakien avulla sen suuruus voidaan laskea, ku n tunnetaan aurinkovakio ja planetaarinen albedo.Näitä käyttäen saadaan pallomme pinnan säteilylämpötilaksi -18 astetta. Meteorologisiin havaintoihin perustuva todellinen keskilämpötila on noi +15C.Se on toki miellyttävämpi lukema kuin hieman suurempi joukkomiinusmerkkisiä asteita. kasvihuoneilmiön vaikutus on kokonaisuudessaan nykyään noin 33 astetta; maapallon historiassa se on joskus ollut paljon enemmänkin. Maapallon luonnollinen kasvihuoneilmiö aiheutuu suurimmaksi osaksi vesihöyrystä ja hiilidioksidista.

Tekijät: Taru Suomi ja Eveliina Lähti

Jätteet

2009-04-15T12:20:00.003+03:00

Jätteet ovat vakava ongelma maapallolla. Ongelmajätteet ovat erityisen ongelmallisia. Ongelmajätteen osuutta sekajätteen joukossa halutaan vähentää, sillä kotitalouksista ongelmajätettä päätyy kaatopaikkajätteen joukkoon lähes yhtä paljon kuin mitä niitä saadaan talteen. Ongelmajätteiden päätyminen väärään paikkaan on aina uhka ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Ongelmajätteisiin kuuluu kemikaalit, lääkkeet, paristot ja akut. Kaatopaikalla maalit ynnä muut kemikaalit ovat terveysriski työntekijöille ja ympäristölle. Ne myös vaikeuttavat jätteen käsittelyä. Viemäriin laitetut kemikaalit voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolla. Ongelmajätteille on rakennettu useita keräyspisteitä. Suomessa on järjestetty useita kampanjoita. Keräyspisteille on yleensä oikeus tuoda ongelmajätteitä niille tarkoitetuille paikoille. Keräyspisteitä esiintyy yleensä tiheään asutetuilla alueilla ja liikekeskusten lähettyvillä. Ongelmajätteet ovat hankalia luonnolla sillä ne eivät yleensä maadu luontoon.

Tekijät: Markus Ollari ja Ville-Matti Kyläsorri

Golfvirta

2009-04-15T12:11:00.003+03:00

Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta, joka jatkaa päiväntasaajavirtoja ja joka alkaa Meksikonlahdelta ja jatkuu Pohjois-Atlantin kautta Jäämerelle saakka. Golfvirta kulkee Meksikonlahdelta Floridan niemimaan ja Kuuban välitse sekä edelleen Bahamasaarten ohi ja jatkaa koillissuunnassa Eurooppaa kohti. Golfvirta haarautuu kohdassa 30° läntistä pituutta, 40° pohjoista leveyttä takaisin Afrikan rannikkoa kohti kiertävään ja pohjoiseen virtaan. Osa Golfvirrasta kulkee myös Skandinavian niemimaan ohitse Norjanmerellä ja vaikuttaa huomattavasti myös Suomen ilmastoon. Golfvirta lämmittää huomattavasti ilmastoa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, erityisesti muun muassa Norjassa, Britanniassa, Irlannissa ja Ranskassa nimenomaan talvisin. Golfvirta lämmittää meren rannikolla olevaa Länsi-Eurooppaa muuttaen huomattavasti muun muassa Islannin, Englannin ja Norjan ilmastoja. Luoteis-Euroopan keskilämpötila on noin 9 astetta korkeampi kuin samoilla leveysasteilla tavallisesti. Hieman pienempi vaikutus on muun Skandinavian, muun muassa Suomen ilmastoon. Suomen ilmasto on vain heikosti mantereinen. Golfvirta saa alkunsa Pohjoisesta päiväntasaajavirrasta, johon yhdistyy pienempiä virtauksia. Golfvirta syntyi kolmisen miljoonaa vuotta sitten Panaman kannaksen sulkeutuessa. Nimitys Golfvirta tulee saksan kielestä, jonka sana Golf tarkoittaa suurta lahtea. Golfvirta on siis sananmukaisesti "lahtivirta". Sehän saa alkunsa Meksikonlahdelta.

Tekijä: Arttu Lintunen

Kasvissyönti

2009-04-15T11:22:00.003+03:00

Antiikin ajan tunnetuin vegetarismin puolestapuhuja oli kreikkalainen filosofi Pythagoras. Kasvissyönti tunnettiinkin aina 1700-luvulle asti pythagoralaisena dieettinä. Ajattelija uskoi sielunvaellukseen ja siihen, että kaikilla elävillä olioilla on sielu. Näin ollen minkä tahansa olion syöminen oli hänen mukaansa murha.
Kasvisruokavalio säästää maapallon vesivaroja.
Lihantuotannon nykyiset mittasuhteet ovat valtavat. Maailmassa on noin 1,3 miljardia nautaa, joiden käytössä on vajaa neljännes maapallon maapinta-alasta. Kansainvälisen veden hallinnointia tutkivan laitoksen mukaan vuoteen 2025 mennessä maanviljelykseen tarvittavan veden määrä kasvaa jopa neljänneksellä vuoteen 1995 verrattuna. Nykyisin maatalouskäytön osuus on noin 70-90 prosenttia kaikesta vedenkulutuksesta.Useissa maissa vedenottoa ei kuitenkaan voi lisätä häiritsemättä luonnollisten vesiekosysteemien toimintaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään monilla alueilla kasteluun pohjavettä enemmän kuin sitä ehtii muodostua.

Lihantuotanto kuluttaa myös huomattavasti energiaa. Ruotsin maatalousyliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kotimaisen paistetun naudanlihakilon tuottaminen vaatii 70 MJ energiaa, kun vastaava määrä keitettyjä soijapapuja kuluttaa energiaa vain noin 8 MJ. Ihmiselle välttämättömän proteiinin lähteinä nämä ruoka-aineet ovat kuitenkin tasaveroisia.

Erilaisia kasvissyöjiä on; osittainen vegetaristi, joka ei syö ns. punaista lihaa, mutta syö kanaa ja kalaa, lakto-ovovegetaristi, joka ei syö mitään lihaa mutta käyttää maitotuotteita ja kananmunia, laktovegetaristi, joka ei syö lihaa, mutta käyttää maitotuotteita, vegetaristi, joka ei käytä ollenkaan eläinkunnan tuotteita ruokavaliossaan.

Erilaisia syitä ryhtyä kasvissyöjäksi on mm. eettiset, ekologiset, terveydelliset, uskonnolliset ja taloudelliset syyt, sekä makuasiat.

Tekijät: Laura Takku ja Miina Kyttä

Vesi

2009-04-15T11:19:00.002+03:00

Valtavia vesimääriä tuhlataan uhraamatta ajatustakaan tulevaisuudelle.
Jossakin Euroopan ja USA:n osissa puhdas juomavesi on jo loppumassa.

Vesi on tosi arvokasta tavaraa.
Me emme pelkästään tuhlaa sitä, vaan myös saastutamme ja myrkytämme.
Teollisuus on tappanut jokia jo satojen vuosien ajan.
Esimerkiksi Rein – yksi Euroopan likaisimmista joista – saavuttaa Rotterdamin
Hollannissa, lilluu sen vedessä yli 50000 kemikaalia.
Se on käytännöllisesti katsoen kuollut joki.

Ja sama surullinen sävel lipattaa myös rannoilla.
Paikoin ne ovat likaantuneet tai rehevöityneet niin pahoin, että niitä on määrätty uimakieltoon.

Tekijät: Aleksi Rämö ja Juho Koivula

Laittomat hakkuut

2009-04-15T11:02:00.002+03:00

Laittomat hakkuut ovat maailmanlaajuinen ongelma. Ne aiheuttavat tuhoa ympäristölle, köyhdyttävät paikallisväestöä ja tuovat taloudellisia menetyksiä valtiolle. Niihin liittyy usein myös muuta salakauppaa, kuten uhanalaisilla lajeilla käytävää laitonta kauppaa ja ihmisoikeusrikkomuksi. Arvioiden mukaan laittomia hakkuita tehdään ainakin 70 maassa ja se on miljardibisnestä. Eniten laittomia hakkuita tapatuu maissa, joissa köyhyys, yhteiskunnallinen epävakaus, korruptio ja heikko lainvalvonta ovat ongelmia.
Amatzonin sademetsien hakkuista noin 80 % arvellaan olevan laittomia. Laittomasti hakattua metsää voidaan kaataa, viedä toiseen maahan ja myydä väärennetyin paperein, jolloin toiminta näyttää lailliselta. Metsänhakkuu on laitonta silloin, kun hakkuu tehdään luonnonsuojelualueella, puustoa hakataan ilman hakkuu lupaa, hakkuun määrä ylittää sovitut rajat tai metsistä kaadetaan rauhoitettuja puulajeja.

Tekijät: Sanna Rajala, Kaisa Nieminen ja Jenni Saarinen

Kuivuusongelmia

2009-04-15T10:29:00.000+03:00

Kovat sateet joillakin alueilla merkitsevät usein kuivuutta toisaalla. Sadot monissa kuivien seutujen valtioissa ovat niukkojen sateiden varassa. Tällaiset alueet pystyvät ylläpitämään vain pientä väestöä, joka kuitenkin on jo ylitiheä. Joskus sateita ei tule kokonaiseen vuoteen tai jopa pidempään aikaan, jolloin seurauksena on nälänhätä.
Kuivuus aiheuttaa usein tulipaloja. Esim. Borneossa kuivuuden ja metsien liikakäytön yhteisvaikutuksesta paloi yli 3 milj. hehtaaria metsää.

Aavikoilla sataa vuosittain alle 25cm. Maapallon aavikot laajenevat jatkuvasti. Tämä aavikoitumiseksi sanottu ilmiö johtuu aavikon laidoilla tapahtuvasta kasvillisuuden tuhoutumisesta. Näillä kuivilla seuduilla elävät ihmiset tarvitsevat ruohoa eläimilleen ja puuta polttopuuksi. Kasvillisuuden tuhoutuminen taas aiheuttaa sen, että tuuli tai vesi vievät maaperän pois.

Vinkki! (Näin voidaan estää maapallon ylikuumeneminen)
Hiiltä voidaan varastoida saveen eli hyvin hienojakoisista maa-aineksista muodostuviin kerrostumiin. Vähän niin kuin lemmikkien jätökset kissanhiekkaan.

Tekijät: Emilia Kallio, Eveliina Lindholm ja Marianna Mäkinen

Ekologinen jalanjälki

2009-04-15T10:28:00.003+03:00

Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla.

Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia. Vuonna 2006 julkaistussa WWF:n Living Planet -raportissa se oli kolmanneksi suurin heti Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2003 maailman ekologinen jalanjälki oli 2,2 (globaali)hehtaaria henkeä kohti, kun maapallon biokapasiteetti eli tuottava maa-ala oli 1,8 hehtaaria henkeä kohti. Yhden suomalaisen ekologinen jalanjälki oli 5,2 hehtaaria.

Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2003 11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo.

meidän jalanjälki oli 0.5-0.6.

Tekijät: Markus Suominen ja Leevi Seppälä

Kierrätys

2009-04-15T10:28:00.002+03:00

Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu.

Kierrätys Suomessa

Suomessa kierrätetään mm. metallia, muovia, vaatteita, biojätettä, lasia, paperia ja pahvia sekä paljon muuta kierrätettäväksi kelpaavaa ongelmajätettä. Elikkä jätteet kannattaa laittaa oikeisiin jäteastioihin, jotta säästyttäisiin turhan jätteen penkkaan menemistä koska Forssassakin nykyään ei polteta roskia energiaksi vaan laitetaan kaatopaikalle. Mutta kun ne joskus otetaan pois ja tuhotaan energiaksi niin saman murskan läpi se menee, on siellä metallia tai ei.

Tekijät: Tuomas Laurila ja Jaakko Kurikka

Lupauksia ympäristön hyväksi

2009-04-15T10:27:00.001+03:00

Kyselimme eri ihmisiltä lupauksia ympäristön hyväksi ja saimme monen moisia vastauksia.
Leevi ja Markus eivät luvanneet auttaa ympäristöä ja sen sijaan lupasivat saastuttaa sitä enemmän.
Aleksi ja Tuomas lupasivat lahjoittaa rahaa enemmän hyväntekeväisyyteen luonnon hyväksi. Jaakko Ku pohti hankkivansa vetytraktorin, ja Jaakko Ka ostaisi isomman äkeen, ettei tarvitsisi ajaa traktorilla niin paljoa.
Marianna lupasi olla roskaamatta, Eveliina lupasi sammuttaa aina turhat valot ja Emilia päätti ettei aja lyhyitä matkoja mopolla.
Milla lupasi käyttää pyörää aina kun mahdollista.

Tekijät: Tommi Keinonen ja Jani Ukkonen

Biopolttoaineet

2009-04-15T10:26:00.002+03:00

Maissietanoli

Lähes kaikki Yhdysvaltain etanolipolttoaine tislataan rehumaissista. Etanolitehtaat kilpailevat siitä lihantuottajien kanssa, mikä on nostanut hintoja. Valtaosa etanolista myydään bensiinin lisäaineeksi tai E85-polttoaineeksi, joka sisältää 85% etanolia ja 15% bensiiniä. Maissietanolia tuotettiin Yhdysvalloissa vuonna 2006 18,4 miljardia litraa.

Sokeriruokoetanoli

Brasilia on USA:n veroinen etanolin tuottaja, sillä sokeriruo`osta saa etanolia kaksin verroin maissiin verrattuna: 5700-7600 litraa hehtaarilta. Ruokosokerista käytetään alkoholia ja jäte voidaan polttaa tislausenergiaksi, jolloin fossiilisten polttoaineiden tarve vähenee. Sokeriruokoetanolia tuotettiin Brasiliassa vuonna 2005 15 miljardia litraa.

Biodiesel

Kasviöljyjen kemiallinen muuntaminen biodieseliksi vie vähemmän energiaa kuin maissin tislaaminen etanoliksi. Sen heikkouksia taas ovat matala tuotto ja korkeat kustannukset. Johtava biodieselin tuottaja Saksa käyttää rapsista valmistettua öljyä. Biodieseli tuotettiin Saksassa vuonna 2005 1,89 miljardia litraa.

Tekijät: Jaakko Kankaanpää, Tomi Koivula ja Sante Manninen

Mietelauseita ympäristöstä

2009-04-15T10:22:00.004+03:00

> "Kalatkin saattavat itkeä, vaan vedessä eivät kyyneleet näy."

> "Kun tekee maailman itselleen siedettäväksi, tekee sen myös siedettäväksi muille."

> "Vain luonto voi tehdä ihmeestä uskomattoman."

> "Kun tarkastelen ihmiskunnan saavutuksia ja niiden seurauksia en voi välttyä ajatukselta, että älykkyys ja viisaus taitavatkin olla toisensa pois sulkevia ominaisuuksia."

Tekijät: Johanna Nieminen ja Marika Rämö